Ero

Suomessa on arviolta puolesta miljoonasta miljoonaan päihteiden suurkuluttajaa tai päihderiippuvuudesta kärsivää ihmistä. Päihteiden haitallisesta käytöstä johtuvat erot ovatkin yleisiä. Eroon ei kuitenkaan päädytä heppoisin perustein, päinvastoin.

Eropohdinnat kestävät usein pitkään, ja niiden taustalta saattaa löytyä vuosien, joskus jopa vuosikymmenten toiveikkuuden ja pettymysten vuoristorata. Erityisesti silloin, kun on kyse alkoholin suurkulutuksesta tai alkoholismista.

Huumausaineiden ollessa kyseessä pariskunnan tai perheen arki voi jo lähtökohtaisesti olla niin vahvasti päihde-ehtoista ja kaoottista, että eroon päädytään jo aiemmin. Eroprosessi on nopeampi varsinkin silloin, jos toinen osapuoli ei käytä päihteitä.

”Olin vuosia niin uupunut, että minulla ei yksinkertaisesti ollut voimaa erota, vaikka koko ajan tapahtui paljon pahaa.”

Useimmiten eropäätöksen tekee päihderiippuvaisen henkilön kumppani. Näin ei kuitenkaan ole aina – joskus myös päihteitä aktiivisesti käyttävä ihminen itse lähtee suhteesta ja keskittyy päihteiden täyttämään elämään.

Päihderiippuvuus varjostaa parisuhteita eri tavoin

Päihderiippuvuuden vakavuus vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti riippuvuus määrittää ihmisen ja hänen läheistensä elämää. Voi myös olla, ettei päihderiippuvuutta välttämättä tunnisteta, tai päihderiippuvaisen lähipiiri saattaa ajatella, ettei riippuvuutta ole, koska tilanne ei muistuta omia mielikuvia siitä, millainen on päihderiippuvainen ihminen.

”Mikä on oikein: erota vai jatkaa parisuhdetta? Kysymyksen kukin ratkaisee omalta kohdaltaan. Jotkut jatkavat ja selättävät ongelmat. Minulle ei käynyt niin: ex-vaimoni jatkoi juomista.”

Esimerkkitarina 1: Työt hoituvat – ei kai kysymys voi olla päihderiippuvuudesta?

Päihderiippuvuus on sairaus, joka useimmiten syntyy pikkuhiljaa. Nuorena seurustelun aloittaneet pariskunnat saattavat yhdessäolon ensimmäisinä vuosina juhlia paljonkin ilman erityistä huolta. Juhlat kuuluvat nuoruuteen ja opiskeluaikaan. Usein ajatellaan, että päihteiden käyttö luonnostaan rauhoittuu iän ja vakiintumisen myötä. Suurimmalle osalle näin käykin.

Osalla ihmisistä viikonloppujuhliminen kuitenkin ”jää päälle ”ja päihteestä tulee yhä tärkeämpi rentoutumisen muoto ja sen käyttäminen tunteiden säätelykeinona lisääntyy.

Raitis tai päihteitä kohtuullisesti käyttävä osapuoli saattaa olla asiasta harmistunut ja esittää toiveita, että päihteet eivät aina liittyisi vapaa-aikaan.  Hän saattaa yrittää keskustella asiasta, mutta koska ansiotyöt kuitenkin hoituvat ja arki pääosin rullaa, hän pysyy suhteessa ja keskittää huomionsa muihin asioihin.

Mielessään parisuhteen toinen osapuoli voi puntaroida oman kokemuksensa ja kumppanin puheen välistä ristiriitaa. ”Olenko minä liian tarkka ja niuhottava? Hän ei lyö, hän ei ole aggressiivinen, hän hoitaa työnsä.” Toisaalta vastuu perheen ja kodin asioista tuntuu yhä enemmän kasautuvan toisen osapuolen harteille. Päihteitä runsaasti käyttävän kumppanin poissaolevuus ja päihdehakuisuus kuljettavat pariskuntaa henkisesti kauemmas toisistaan.

Hyvään parisuhteeseen kuuluvat tasavertaisuus ja vastuun jakaminen. Silloin kun päihteiden käyttö tai muu riippuvuuskäyttäytyminen vaarantaa tämän, on johdonmukaista, että suhteeseen tulee huonovointisuutta ja yhteys toiseen tuntuu puuttuvan. Tieto päihderiippuvuudesta ja sen yleisyydestä voi auttaa ymmärtämään tilannetta.

Esimerkkitarina 2: Jaksan toivoa, koska välillä on pidempiä raittiita jaksoja

Toisella osapuolella on selvästi ongelmia päihteiden käytön kanssa jo siinä vaiheessa, kun pariskunta tutustuu. Huoli ja epäilys käyvät kumppanin mielessä, mutta koska päihderiippuvaisella henkilöllä on myös raittiita kausia, ja ihminen on sekä puoleensavetävä että mukava, suhteeseen lähtenyt raitis tai kohtuullisesti käyttävä kumppani ajattelee tilanteen korjaantuvan ajan myötä. Usein hän toivoo, että voi omalla tuellaan ja rakkaudellaan auttaa toista pysymään raittiina.

Näin ei kuitenkaan tapahdu, eikä kohtuukäyttö onnistu. Toisen osapuolen juominen on kausittaista, ja jokaisesta juomaputkesta seuraa kasapäin ikäviä tapahtumia. Suhde kuitenkin jatkuu, sillä välillä toinen osapuoli voi olla kuukausiakin juomatta.

Kumppani saattaa toivoa, että ulkoiset asiat, esimerkiksi lasten syntymä tai toiselle paikkakunnalle muutto, saisivat päihderiippuvaisen lopettamaan runsaan juomisen. Ikävä kyllä näin käy harvoin.

Riippuvaisen osapuolen päihteiden käyttö on niin hallitsematonta, että hän saattaa menettää työpaikkansa. Työelämän lisäksi päihteet sotkevat parisuhdetta ja perhe-elämää monin eri tavoin. Juhliessaan päihteitä aktiivisesti käyttävä osapuoli saattaa tyystin unohtaa kumppaninsa tai perheensä.

Päihderiippuvuus on sairaus, jossa tarve saada päihteitä muodostuu ensisijaiseksi. Haitoista huolimatta päihderiippuvuuteen kuuluu myös voimakas sairauden kieltäminen. Toisinaan myös kumppanin on vaikea myöntää, kuinka hankalaksi tilanne on mennyt. Kumppani voi keskittyä ajattelemaan vain hyviä hetkiä samalla kun hänen harteilleen jää perheen arjen kannattelu. Samalla koko perhe tottuu päihteiden värittämään arkeen.

Päihteistä riippuvainen osapuoli saattaa olla pois kotoa pitkäänkin. Kotiin palatessaan hän usein jonkin aikaa katuvainen ja lupaa hakeutua päihdehoitoon. Valitettavasti lupaukset saattavat kuitenkin jäädä toteutumatta, eikä elämä ilman päihteitä onnistu ilman apua.

Joissain tapauksissa päihderiippuvuuteen sairastunut ihminen pystyy kriisin seurauksena näkemään sairautensa ja löytää motivaation hakeutua päihdehoidon piiriin. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina tapahdu.

Ero tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun raitis tai päihteitä kohtuullisesti käyttävä kumppani ei jaksa enää jatkaa suhdetta. Kumppani on saattanut lykätä eropäätöstä lasten vuoksi, tai koska hän on pelännyt päihderiippuvaisen osapuolen elämän suistuvan raiteiltaan eron myötä. Ennen lopullista eroa voi olla useita eroyrityksiä, joiden välissä pariskunta palaa yhteen.

Eroa pohtivan tunteet

Eroa pohtivan mielessä myllertävät monet tunteet syyllisyydestä häpeään. Moni perheellinen miettii myös sitä, miten kertoa eropäätöksestä lapsille.

Kamppailua syyllisyyden ja omien tarpeiden välillä

Moni eroa suunnitteleva kokee syyllisyyttä siitä, että on aikeissa jättää kumppaninsa. Isoja kysymyksiä on monia: Onko väärin jättää päihderiippuvuuteen sairastunut ihminen? Jos päihderiippuvuus on sairaus, miten voin jättää sairaan ihmisen oman onnensa nojaan? Toisaalta kumppani kokee, että riippuvuussairaus tuntuu tarttuvan koko perheeseen. Kaikki perheenjäsenet voivat jollakin tavalla huonosti. Kovaa syyllisyyttä kumppanille aiheuttaa myös se, että perheen lapset joutuvat kärsimään päihdehaitoista. Väistämättä hän joutuu pohtimaan sitä, kenen hyvinvoinnin asettaa etusijalle.

Eroa pohtiva joutuu ehkä kyseenalaistamaan suhteessa vallitsevan rakkauden ja sen riittävyyden. Tarkastelun ja kyseenalaistamisen kohteeksi joutuvat myös omat arvot, kuten esimerkiksi sitoutuminen ja ajatus siitä, että on luvannut pysyä toisen rinnalla niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Eroa pohtiva joutuu puntaroimaan, miten paljon oma hyvinvointi painaa vaakakupissa.

Tieto päihderiippuvuuden luonteesta voi auttaa eropäätöksen teossa. Päihteet ovat riippuvuuteen sairastuneelle ensisijainen tarve, joka väistämättä menee muiden tarpeiden ja myös ihmissuhteiden edelle. Jos sairautta ei hoideta, sillä on taipumus edetä ja aiheuttaa lisää haittaa.

Mikäli päihderiippuvuudesta kärsivä ei ole valmis tunnistamaan sairauttaan ja motivoitumaan hoitoon, eivät kumppanin toiveet ja rakkauskaan häntä paranna. On syytä pohtia, onko tarkoituksenmukaista jäädä ihmissuhteeseen, jossa voi huonosti ja jonka toinen osapuoli ei ota vastuuta omasta sairaudestaan?

Missä viha luuraa?

Päihdeongelman vuoksi eroon päätynyt on usein pohtinut asiaa pitkään ja työstänyt sitä mielessään ehkä huomaamattaankin. Hän on voinut mielessään asettaa itselleen aikamääreitä ja takarajoja: ”lähden, jos asiat eivät ole muuttuneet parempaan suuntaan lasten koulunkäynnin alkaessa”, tai ”lähden, jos tämäkin kesä menee pullon varjossa ”.

Joskus pettymykset, viha ja suru ovat uuvuttaneet kumppanin niin, että hän kokee eron konkretisoituessa olevansa täysin tyhjä ja tunteeton. Mielessä saattaa pyöriä seuraavanlaisia ajatuksia: ”En jaksa enää vihata enkä surra. Tunnen lähinnä väsymystä ja jonkinlaista sääliä. Olen pettynyt siitä, että olemme tässä pisteessä eikä muutosta koskaan tullut.”

Tunteettomuuteen on kuitenkin johtanut pitkä, pettymysten varjostama tie. Kumppani on voinut kokea luopumista, surua ja vihaa vuosikausien ajan. Jossain syntyy ajatus siitä, etteivät hän tai suhteessa olevat lapset voi enää elää epävarmaa elämää.

Osa päihteiden varjostamissa parisuhteissa eläneistä tuntee vihaa päihdettä kohtaan. Vihan tunteita voi herättää myös päihderiippuvaisen ihmisen käytös, joka päihdesairauden vuoksi näyttäytyy itsekeskeisenä ja toisista piittaamattomana.

Häpeä ajaa piiloon

Päihteiden värittämään elämään liittyy paljon häpeää, sekä huonommuuden ja arvottomuuden tunteita. Häpeä aiheuttaa halua piiloutua ja vetäytyä syrjään, pois näkyviltä.  Päihteiden runsaan käytön aiheuttama häpeä rajoittaa ja kaventaa sosiaalista elämää usein merkittävästi. Päihderiippuvuudesta kärsivien ja heidän läheistensä kokema häpeä näkyy usein siinä, että perhe tai pariskunta eristäytyy muista ihmisistä.

Monien läheisten kohdalla lista siitä, mitä kaikkea läheinen on hävennyt tai häpeää, on pitkä. Ihmiset kertovat häpeävänsä naapuriin kantautuvia riitoja, riippuvaisen puolisonsa käytöstä, omaa käytöstään, salailua, päihteiden hajua, valehtelua, nalkuttamista ja pettämistä. Moni alkaa hävetä itseään ja pohtii epäuskoisena, miten tilanteeseen on päädytty. Päihteitä kohtuullisesti käyttävä osapuoli saattaa myös kokea olevansa epäkelpo ihminen, koska ei kykene toimimaan toisella, paremmaksi kokemallaan tavalla.

Miten kerron tämän lapsille?

Vanhemman haitallinen päihteiden käyttö vaikuttaa aina lasten elämään, vaikka lapset eivät suoranaisesti altistuisi päihteiden ongelmalliselle käytölle kotonaan. Vanhempien välien kiristyminen, riidat, toisen vanhemman epämääräiset katoamiset ja huoli nousevat lapsenkin mieleen.

Kun vanhemmat päättävät erota, moni miettii, miten kertoa asiasta lapsille. Lapsi aistii ja tajuaa jonkin olevan pielessä, ja siksi on tärkeää puhua lapsille totta. Aikuisen ei kuitenkaan pidä lisätä lapsen kokemaa huolta. Lapsille on hyvä kertoa, miksi vanhemmat ovat eroamassa ja avata päihderiippuvuutta ja sen vaikutusta ihmisen käytökseen lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.

Lapsille kertomisen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Tukea voi saada esimerkiksi perheneuvolasta. Vaikka oma tilanne on itselle erityinen ja yksityinen, ovat perhetyön ammattilaiset tottuneet tukemaan perheitä vaikeiden tilanteiden keskellä.

Pohdittavaa: Läheisriippuvuus ja suhtautuminen muiden neuvoihin

Olenko läheisriippuvainen?

On inhimillistä kokea hätää, huolta ja ahdistuksesta silloin kun itselle tärkeällä ihmisellä on päihdeongelma tai muu vakava hoitamaton sairaus. Jokainen läheinen toivoo toisen ihmisen toipuvan ja saavan apua tilanteeseensa. Hoivaaminen ja yhteyden kokeminen ovat ihmisen keskeisiä tarpeita.

Päihderiippuvuuden kohdalla puhutaan usein läheisten läheisriippuvuudesta. On totta, että jotkut hyötyvät oman tilanteen tarkastelemisesta läheisriippuvuuden kautta. Huolenpito ja hoivaaminen voivatkin muuttua hallinnan pyrkimykseksi jolloin läheinen kokee, että on vastuussa kaikkien hyvinvoinnista jatkuvasti. Silloin oman tilanteen tarkastelu läheisriippuvuuden ilmiön kautta voi olla hyödyllistä.

Läheisriippuvuus syntyy tilanteissa, joissa henkilö joutuu olemaan tekemisissä hallitsemattomien ja itsestä riippumattomien ilmiöiden kanssa. Tällaisia ilmiöitä voi olla läsnä ihmisen elämässä jo lapsuudessa tai niitä voi ilmaantua parisuhteeseen.

Läheisriippuvuutta aiheuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi vanhempien tai puolison työnarkomania, ahdas uskonnollisuus sekä erityisesti tärkeän ihmisen ongelmallinen päihteiden käyttö. Kun ihmisen luonnolliset kiintymyksen ja läheisyyden tarpeet tulevat toistuvasti tukahdutetuiksi tai sivuutetuiksi, henkilö oireilee läheisriippuvuudella.

Päihderiippuvuus on ilmiö, joka tavalla tai toisella aiheuttaa oireita koko perheessä, ystäväpiirissä ja jopa työpaikalla. Läheisriippuvuutta voidaan siis pitää päihdesairauden seurauksena, joka koskettaa osaa läheisistä. Voidaan jopa sanoa, että on lähes mahdotonta elää päihderiippuvaisen ihmisen kanssa ilman jonkinasteista läheisriippuvuuden oireita.

Lue lisää läheisriippuvuudesta A-klinikkasäätiön sivuilta.

Hyvää tarkoittavat neuvot ja tuen hakeminen

Moni päihderiippuvaisen ihmisen kumppani on tottunut kuulemaan neuvoja, siitä kuinka hänen tulisi toimia. Neuvoja antavat ihmiset saattavat tarkoittaa hyvää, mutta he eivät ymmärrä ja tunne päihderiippuvaisen ihmisen kumppanin ja tämän perheen tilannetta.

Moni päätyykin salaamaan tilannetta ystäviltään juuri neuvojen vuoksi. Jos tukea lähipiiriltä ei löydy, kannattaa rohkeasti etsiä tukea ammattilaisilta tai hakeutua vertaistuen piiriin.

Tukea etsivällä ei tarvitse olla valmiita ratkaisuja tilanteeseensa. Jokaisella päihderiippuvaisen ihmisen läheisellä on oikeus tukeen riippumatta siitä, pysyykö hän parisuhteessa riippuvaisen ihmisen kanssa vai ei. Moni saa apua myös vertaistuen parista, sillä samassa tilanteessa olevien seurassa ei tarvitse häpeillä tai piilotella asioita.

 ”En koskaan työterveydessä sanonut mitään kotitilanteestamme.”

Erota vai jäädä suhteeseen?

Suhteeseen jääminen tai siitä lähteminen ovat jokaisen omia päätöksiä. Oman tulevaisuuden pohdinnassa usein auttaa ymmärrys päihderiippuvuudesta sairautena. Tunne siitä, ettei suhteen tulevaisuutta halua tai pysty pohtimaan vallitsevalla hetkellä on sekin täysin ymmärrettävä. On kuitenkin tärkeää, että päihderiippuvaisen ihmisen kumppani huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja rajoistaan.

Tietoisen päätöksen tekeminen voi tukea omaa hyvinvointia, oli päätös mikä vain. Päätöksenteon tukena voi hyödyntää seuraavia kysymyksiä:

Päihderiippuvaisen ihmisen kumppani: sinulla on lupa puhua

Jokaisen kannattaa etsiä taho, jolle voi puhua omasta tilanteesta avoimesti. Päihderiippuvaisten ihmisten läheisillä on oikeus käsitellä tilannettaan ja saada tukea oman hyvinvointinsa vaalimiseen – sillä ei ole väliä, onko yhä suhteessa vai eronnut.

Vertaisryhmät ovat yksi väylä löytää samassa tilanteessa olevia sekä jakaa omia tuntemuksia. Sininauhaliitto järjestää Päihteiden erottamat -ryhmiä, joista löydät lisätietoa täältä. Ryhmäläisiltä olemme saaneet kiitosta siitä, että ryhmä on tarjonnut paikassa, jossa on saanut puhua avoimesti, sekä tukea ja tietoa.

Vertaistukea voit löytää myös muiden tarinoista. Tutustu muiden päihteiden vuoksi eronneiden tarinoihin.