kivikkoa meren rannalla

Kuka on läheinen?

Kuka on päihderiippuvaisen läheinen?

Arvioiden mukaan jokaista päihteiden ongelmakäyttäjää kohden on noin viisi läheistä, jotka altistuvat päihteidenkäytön negatiivisille vaikutuksille.

Suomessa arvioidaan olevan 31 100–44 300 amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttävää henkilöä sekä 400 000 alkoholin ongelmakäyttäjää. Se tarkoittaa, että maassamme on noin 2 miljoonaa päihteidenkäyttäjien läheistä.

Päihderiippuvaisen läheinen voi olla kuka tahansa, joka kokee toisen ihmisen päihteidenkäytön vaikuttavan kielteisesti omaan elämään ja arkeen.

Omaa asemaa läheisenä voi olla vaikea hahmottaa. Toisinaan tärkeän ihmisen päihteidenkäyttö lisääntyy lähes huomaamatta, ja ongelma arkipäiväistyy: Hankala tilanne kietoutuu osaksi omaa arkea niin, että sen ymmärtäminen ja sanoittaminen on vaikeaa. Asiaa voivat vähätellä niin itse päihteidenkäyttäjä kuin hänen lähipiirinsäkin.

Yleisimmin päihderiippuvaisen läheinen on puoliso, lapsi tai vanhempi. Kuitenkin myös sisarukset, isovanhemmat, tädit, sedät, kummit, serkut tai ystävät voivat altistua jonkun toisen henkilön ongelmalliselle päihteidenkäytölle.

Päihderiippuvaisen läheisellä voi olla elämässään useampia päihteitä käyttäviä henkilöitä. Ehkä vanhempasi käytti lapsuudessasi runsaasti alkoholia ja puolisosikin tarttuu herkästi pulloon? Tai oma lapsesi käyttää kannabista tai muita päihteitä? Kenties lähipiirissäsi ystävien kesken pääasiallinen seurustelun muoto on sellainen, johon päihteet kuuluvat vahvasti, vaikka et itse juuri käyttäisi päihteitä?

Nuori mies kuvaa kameralla rannalla
Päihderiippuvuus vaikuttaa keskimääriin viiteen läheiseen riippuvaisen ihmisen ympärillä.

Mistä tunnistaa ongelmallisen päihteidenkäytön?

Yhden henkilön ongelmallinen päihteidenkäyttö vaikuttaa useisiin läheisiin haavoittavasti ja kuormittaa heidän arkeaan. Päihteitä käyttävän henkilön käytös voi hävettää läheistä, jolloin aikaa ei enää vietetä yhdessä tai eristäydytään kotiin.

Läheiset saattavat joutua joustamaan pitääkseen perheen arjen tasapainossa. Käytännössä joustaminen tarkoittaa, että läheiset piilottelevat päihteiden ongelmakäyttöä, selittelevät päihteidenkäyttäjän käytöstä ja luopuvat omasta vapaa-ajastaan sekä itselleen tärkeistä asioista.

Usein vuorovaikutus päihteitä käyttävän henkilön kanssa vääristyy ja läheissuhdetta värittävät riidat. Luottamus päihteidenkäyttäjän lupauksiin murenee. Toisinaan läheinen tunnistaa oman tilanteensa vasta sitten, kun suhde käyttäjään on jo niin tulehtunut, ettei se enää mahdu tavallisen elämän raameihin.

Päihteidenkäyttö erilaisten läheisten silmin

Lapsi läheisenä

”Olin 12-vuotias, kun tajusin, että isälläni oli alkoholiongelma. Vasta nelikymppisenä tulin sinuiksi häpeän kanssa, vaikka edelleenkään en suureen ääneen huutele kokemuksistani. Häpeä juurtunut syvälle minuun ja kykyni luottaa muihin ihmisiin on vaurioitunut.”

Lapsuus on haavoittuvuudelle altista aikaa. Vanhempien ongelmallisella päihteidenkäytöllä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen elämään aina aikuisuuteen asti.

Omassa perheessä tapahtuvasta päihteidenkäytöstä voi olla vaikea puhua. Ongelmaa saatetaan myös piilotella tai vähätellä. Osa lapsista ei saa tarvitsemaansa hoivaa ja tukea vanhemmiltaan. Lapset saattavat myös kantaa ylimääräistä vastuuta perheestä, esimerkiksi pienemmistä sisaruksista.

Vanhempi läheisenä

”Poikani alkoi käyttämään huumeita täysi-iän kynnyksellä. Koitimme vuosien ajan puuttua huumeidenkäyttöön. Lopulta käyttö kuitenkin laajeni pilvestä koviin aineisiin, kuten amfetamiiniin ja Subutexiin.”

Kun oma lapsi käyttää runsaasti päihteitä, vanhemmat usein kantavat syvää huolta ja pelkoa hänen tilanteestaan. Lapsen päihteidenkäyttö on aina kriisi koko perheelle. Se vaikuttaa vanhempien parisuhteeseen sekä perheen muihin lapsiin. Tilanne voi aiheuttaa huolta myös perheen isovanhemmille, jotka koettavat tukea omaa lastaan sekä lapsenlapsiaan.

Päihteitä käyttävän lapsen käytös muuttuu: hän saattaa syyllistää vanhempiaan tai varastaa. Käytöksen muutos kuormittaa ja nostaa pintaan monenlaisia tunteita.

Kun päihteitä käyttävästä lapsesta tulee täysi-ikäinen, vanhemmat jäävät helposti avun ulkopuolelle. Vaikka lapsi onkin täysi-ikäinen, ei huoli hänen tilanteesta katoa minnekään, jos tilanne ei muutu. Jos lapsesi käyttää ongelmallisesti päihteitä, muista, että sinulla on oikeus tukeen.

Puoliso läheisenä

”Ennen eroa elämä oli veitsenterällä elämistä. Kun olin töissä, pelkäsin aina, miten kotona sujuu ja hoidetaanko lapset. Jossain vaiheessa vaimoni hakeutui hoitoon alkoholisminsa vuoksi ja koko perhe sai samalla terapiaa. Tästä oli hetkeksi apua, mutta sitten juominen alkoi uudestaan ja asiat muuttuivat huonompaan suuntaan.”

Kumppanin päihteidenkäyttö aiheuttaa monenlaisia ristiriitoja parisuhteessa ja perheessä. Kun päihteiden ongelmakäyttö syvenee, parisuhteen roolit muuttuvat ja vastuu arjesta jakautuu epätasaisesti. Jos pariskunnalla on lapsia, päihteitä kohtuullisesti käyttävä läheinen kantaa usein huolta siitä, miten päihteidenkäyttö vaikuttaa heihin.

Päihteidenkäytöstä huolimatta parisuhteessa voi olla hetkellisesti parempia kausia. Puoliso voikin sinnitellä parisuhteessa pitkään, toivoen muutosta parempaan. Päihteidenkäytön jatkuessa puolison selviytymiskeinot kuitenkin heikentyvät.

Parisuhteen toisen osapuolen päihteiden ongelmallinen käyttö johtaa tunteiden ristiriitaan, jossa hyvät ja huonot kokemukset vuorottelevat. Puoliso voi tuntea suurta pettymystä, kun parisuhteeseen asetetut toiveet eivät toteudukaan. Turhautuminen ja pettymykset nostavat pintaan kielteisiä ja raskaita tunteita.

Ongelmallisen päihteidenkäytön vuoksi voi ja kannattaa hakea ulkopuolista apua, mutta yhtä tärkeää on, että puolisona saat juuri sinulle kohdennettua tukea. On hyvä muistaa, että suhteen toisen osapuolen ongelmallinen päihteidenkäyttö vaikuttaa myös molempien puolisoiden vanhempiin, sekä sisaruksiin ja ystäviin.

Aikuinen lapsi läheisenä

”Kun katson juoppoa miestäni, en näe hänen nauttivan siitä, että on vaari pienelle lapsenlapselleen. Ennen oli toisin. Muistan ajan, kun hän sanoi minulle, että olisipa ihanaa, jos olisi joskus pieni tyttö tuossa polvella istumassa. Nyt olisi, mutta ei hän halua rakentaa suhdetta lapsenlapseensa.”

Joskus eläkkeelle jäämisen yhteydessä päihteiden, kuten alkoholin, käyttö voi lisääntyä ja lopulta muodostua riippuvuudeksi. Vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö aiheuttaa aikuiselle lapselle huolta ja rasittaa arkea.

Vanhemmilta saatava arjen tuki jää päihteidenkäytön vuoksi vähäiseksi, ja lapsenlapset voivat jäädä ilman mummon tai vaarin seuraa. Omien lapsiperhehuolien lisäksi mieltä voivat painaa ajatukset siitä, kuinka omat vanhemmat pärjäävät keskenään kotona.

 

Tutustu päihderiippuvaisten läheisten kokemustarinoihin täällä.

 

Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet
https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/usein-kysytyt-kysymykset/juomiskulttuuri
Hussaarts, Pauline, Hendrik G. Roozen, Robert J. Meyers, Ben J.M. van de Wetering & Barbara S. McCrady (2011). Problem Areas Reported by Substance Abusing Individuals and Their Concerned Significant Others. The American journal on addictions 21(1), 38–46.