Monet läheiset kuvaavat elämää päihderiippuvaisen ihmisen kanssa epävakaassa vuoristoradassa olemiseksi – koskaan ei tiedä, mitä seuraavan mutkan takana odottaa.
Vuoristorata-vertaus kuvaa erilaisten tunteiden vaihtelua, päihderiippuvaisen elämään liittyviä sattumusten sarjoja ja ihmissuhteeseen liittyviä vuorovaikutuksen haasteita. Voikin sanoa, että läheisen elämää leimaa jatkuva epävarmuus.
Päihderiippuvaisten läheisillä on usein paljon kysymyksiä: Miksi päihde menee kaiken edelle? Miksi päihteiden käyttö on alkanut? Miksi päihteitä käyttävä ihminen ei välitä auttamisyrityksistä? Miksi päihteitä käyttävä ihminen ei hakeudu hoitoon, vaikka on onneton ja voi huonosti? Miksi hän kerta toisensa jälkeen arvostelee, suuttuu tai loukkaa, vaikka läheinen yrittää parhaansa?
Läheisten tietämys päihdesairaudesta voi olla puutteellinen, ja moni kaipaakin luotettavaa tietoa aiheesta.
Tarve saada päihteitä vaikuttaa läheiseen
Päihdesairauteen kuuluu, että tarve saada päihteitä menee kaiken muun edelle. Tällä on vaikutusta myös läheisen elämään. Läheinen jää päihderiippuvaisen ihmisen elämän ulkopuolelle tai ajautuu asemaan, jossa joutuu auttamaan tai helpottamaan päihteen saamista.
Riippuvuuteen sairastuneelle ihmiselle päihteet tuovat tukea ja turvaa, mitä läheisen voi olla vaikeaa ymmärtää. Päihteiden asettaminen kaiken muun edelle voi herättää läheisissä hylkäämisen, yksin jäämisen, mustasukkaisuuden, pelon ja surun tunteita. Läheisen tulisikin saada tukea omien rajojensa ylläpitämiseen ja tunteidensa käsittelyyn.
Lue läheisen kokemustarina: ”Mieheni paras kaveri on kaljapullo”
Päihdesairaus luo pitkäaikaista stressiä ja huolta
Päihderiippuvuus kehittyy yleensä vähitellen useiden vuosien aikana. Kun ihminen on sairastunut riippuvuuteen, se myös jatkuu useita vuosia. Tärkeän ihmisen päihderiippuvuus aiheuttaakin läheiselle pitkäaikaista stressiä ja huolta. Ei ole harvinaista, että läheinen joutuu sinnittelemään pitkäänkin yksin ilman apua. Riippuvaisen läheinen voi elää vaikeassa tilanteessa jopa kymmeniä vuosia.
Päihderiippuvuuteen liitetään edelleen kielteisiä väittämiä huonoista ihmissuhteista tai päihderiippuvaisen luonteen heikkoudesta. Kielteiset väittämät kasvattavat läheisten kokemaa häpeän tunnetta ja vaikeuttavat läheisten hakeutumista avun ja tuen piiriin.
Lue tästä päihderiippuvuudesta
Tästä pääset katsomaan Jarmo Kantosen luentoa päihderiippuvuudesta
Hyvät kaudet herättävät toivon toipumisesta
Vaikeuksista huolimatta läheiset usein tuntevat rakkautta ja kiintymystä riippuvaista ihmistä kohtaan, sekä toivovat asioiden muuttuvan paremmiksi. Toivoa nostattavat päihderiippuvuussairaudessa esiintyvät hyvät kaudet, jolloin riippuvainen ei käytä päihdettä.
Sairaudestaan huolimatta riippuvainen on läheisilleen tärkeä ja yhteiselossa on usein myös hyviä hetkiä. Ulkopuolisille ihmissuhde päihderiippuvaisen kanssa saattaa näyttäytyä vain huonona ja haitallisena.
Kun toivo paremmasta arjesta päättyy kerta toisensa jälkeen päihteidenkäytön alkamiseen uudelleen, läheiset kokevat yleensä voimakkaan pettymyksen. Hyvien ja huonojen aikojen vaihdellessa läheiset joutuvat kokemaan aina uudelleen pettymyksen, sekä muita kielteisiä tunteita, kuten surua, vihaa ja turhautumista. Läheiset kuvaavat itse tilannetta ”romahtamisena” tai esimerkiksi tunteena siitä, että ”maa suistuu jalkojen alta”.
Tukea oman jaksamisen kustannuksella
Päihteettömät kaudet voivat johtaa siihen, että läheinen tukee päihderiippuvaista ihmistä loputtomasti, vaikka hänen oma jaksamisensa heikentyisi. Läheinen voi myös ajatella, ettei riippuvainen ihminen pärjää ilman hänen antamaansa tukea, jolloin tuen antamisesta tulee läheiselle velvollisuus.
”Olen piilottanut sinut kotiini, ettei alkoholiongelmasi näkyisi. Siistiähän sinun juomisesi on vielä, koska sillä on kulissit, ja häpeä on piilotettu vanhempien sisälle. Sinulla on lämmin huone ja ruokaa jääkaapissa. Sinulla on lämpöä, valoa ja vanhemmat, jotka vanhenevat. Vanhemmat, jotka kantavat huolta sinusta.”
Voidakseen tehdä tasapainoisia, omaa elämää tukevia päätöksiä, läheisen on ensin vahvistettava omaa hyvinvointiaan. Hyvinvointia voivat lisätä esimerkiksi tasavertaiset ihmissuhteet tai mielekkäät harrastukset. On tärkeää, että läheisellä on joku, joka kuuntelee häntä ja on kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan. Sen sijaan ammattilaisen kehotukset esimerkiksi erota suhteesta, jossa läheisen elämässä oleva riippuvainen ihminen on hänen puolisonsa, saattavat vain heikentää läheisen hyvinvointia.
Päihdesairaus vie elämän ennakoitavuuden
Silloin kun riippuvainen ihminen ei käytä päihteitä, läheisen elämää kuormittaa usein pelko siitä, milloin päihteiden käyttö taas alkaa. Päihdesairauteen kuuluvat erilaiset kaudet tekevät elämästä ennakoimatonta.
Pelko voi tehdä läheisestä varovaisen ja ylisuojelevan. Tämä voi näkyä siten, että kaikki perheenjäsenet varovat tekemästä tai sanomasta jotain, joka voisi antaa päihderiippuvaiselle ihmiselle syyn käyttää päihteitä. Perheenjäsenet saattavat myös ennakoida tulevia tilanteita, jotka voisivat lisätä päihderiippuvaisen ihmisen halua käyttää päihteitä. Silloin perhe suojelee päihderiippuvaista ihmistä pettymyksiltä, vastoinkäymisiltä, vaikeilta asioilta ja jopa erilaisilta tilanteilta, kuten juhlilta, joissa tarjoillaan alkoholia.
Pelko ei poistu sillä, että ulkopuolinen taho kehottaa nauttimaan hyvästä hetkestä tai luottamaan tulevaisuuteen. Läheistä auttaa, kun hän saa vapaasti kertoa peloistaan ja huolistaan jollekin luotettavalle ihmiselle. Toisaalta myös tieto päihderiippuvuudesta sairautena ja sen hoidosta voi auttaa läheisiä ymmärtämään omien vaikutusmahdollisuuksiensa rajat.
Luottamus päihderiippuvaiseen ihmiseen katoaa
Päihderiippuvuus vaikuttaa ihmisen käytökseen, impulssiherkkyyteen ja tunnesäätelyyn, mikä heijastuu vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin. Erityisesti pitkään jatkunut päihderiippuvuus alkaa vaikuttaa siihen, miten päihderiippuvainen kohtelee läheisiään ja siihen, missä määrin päihderiippuvaiseen ihmiseen voi luottaa.
Esimerkiksi puoliso ei voi luottaa siihen, että päihderiippuvainen vanhempi pystyy huolehtimaan lapsista. Tällöin toisella vanhemmalla on aina oltava varasuunnitelma sille, minne lapset saa hoitoon, jos on päästävä töihin tai vaikka lääkäriin.
”Ennen eroa elämä oli veitsenterällä elämistä. Kun olin töissä, pelkäsin aina, miten kotona sujuu ja hoidetaanko lapset.”
Päihderiippuvuudesta kärsivä ihminen ei välttämättä pysty pitämään lupauksiaan ja sen seurauksena myös muiden ihmisten tapaamisesta tulee hankalaa. Läheiset voivatkin vähitellen eristäytyä kotiin. Huolta aiheuttaa myös se, että päihderiippuvainen joutuu usein tapaturmiin ja vaaratilanteisiin.
Lue tästä päihteistä ja vuorovaikutuksesta
Väkivalta päihteiden värittämissä ihmissuhteissa
Päihdeongelmien myötä ihmissuhteisiin voi tulla väkivaltaa. Väkivaltaa ei aina tunnisteta, sillä se voi fyysisen väkivallan lisäksi ilmetä henkisenä väkivaltana, kuten manipuloivana käytöksenä, arvosteluna, liiallisina vaatimuksina, ihmissuhteen rajojen rikkomisena tai taloudellisena väkivaltana. Vaikka läheissuhteessa olisi väkivaltaa, on väkivallan tekijä silti läheiselle tärkeä ihminen, kuten esimerkiksi oma lapsi.
Väkivaltaa ei tule hyväksyä. Väkivallan kohteeksi joutunut läheinen tarvitsee tukea, mutta ammattilaisen kannattaa puhua arvostavaan sävyyn väkivallan tekijästä ja pidättäytyä syytöksistä.
Turvattomuutta ja väkivallan uhkaa voi aiheuttaa myös päihderiippuvaisen ihmisen tuttavapiiri. Turvallisuuden kartoittaminen ja mahdollisen turvasuunnitelman tekeminen on läheisten kanssa tehtävässä työssä tärkeää.
Päihderiippuvuus ja erilaiset läheissuhteet
Lähes kaikki päihderiippuvaisten läheiset kantavat syyllisyyden ja häpeän taakkaa. Läheissuhteissa on kuitenkin joitakin eroja riippuen sairastuneen ihmisen ja hänen läheisensä välisestä suhteesta.
Vanhemman ja lapsen suhteeseen liittyy usein erityistä hoivaa ja huolenpitoa. Vahvan tunnesiteen vuoksi vanhempi saattaa olla valmis auttamaan ja tukemaan lastaan oman hyvinvointinsa kustannuksella. Epäitsekäs ja yli voimien käyvä auttamien jatkuu monesti silloinkin, kun lapsi on jo aikuinen.
Päihderiippuvaisten vanhemmat potevat usein aiheetonta syyllisyyttä huonosta vanhemmuudesta. Päihteitä haitallisesti käyttävän lapsen vanhempi saattaa omassa lähipiirissään jäädä vaille sosiaalista tukea. Ympäristö ei välttämättä ymmärrä hänen valintojaan, esimerkiksi etäisyyden ottamista lapseen. Myös sukulaisten kyselyt siitä, miten lapsen koulu on sujunut tai millaisia töitä lapsi aikoo hakea, saattavat väsyttää vanhempia.
Vanhemmat kantavat raskasta huolta lapsen tulevaisuudesta. Jossain vaiheessa vanhemman saattaa olla pakko laskea irti lapsen tulevaisuuteen liittyvistä haaveista.
Päihderiippuvaisen ihmisen puoliso saattaa kokea, että päihteiden käyttö on hänen syytään. Päihteiden käyttö aiheuttaa usein paljon riitoja, joissa kumpikin osapuoli syyttää toisiaan. Päihderiippuvaisen ihmisen puoliso voi sisäistää toisen syytökset ja hetkittäin uskoa, että juuri hänen ”nalkuttamisensa tai pikkumaisuutensa” aiheuttaa stressiä, joka saa toisen käyttämään päihteitä.
Puolisot kärsivät usein eri syistä johtuvista häpeän tunteista. Häpeää saattaa aiheuttaa pelko siitä, että leimautuu itsekin päihderiippuvaiseksi. Myös se, että on ylipäänsä päätynyt ihmissuhteeseen, jossa on päihteiden ongelmakäyttöä, aiheuttaa usein häpeää ja salaamisen tarvetta. Häpeä muodostuu usein pelosta, miten muut näkevät puolison ja hänen tilanteensa. Ammatillisessa kohtaamisessa häpeän ja syyllisyyden lievittäminen onkin tärkeää.
Odotus erosta on vahva
Koska suhteen toinen aikuinen käyttää päihteitä, ammattilaiset saattavat asettaa puolisoille paljon odotuksia siitä, että he ylläpitävät perheen hyvinvointia ja tasapainoa. Puolisoita herkästi kehotetaan eroamaan päihteitä käyttävästä ihmisestä, jotta perheen hyvinvointi palautuu. Ammattilaiset saattavat ajatella, että näin puoliso saa etäisyyttä käyttäjään ja mahdollisuus hyvän arjen rakentamiselle vahvistuu.
Ero ei kuitenkaan ole koskaan helppo ratkaisu. Läheissuhde, johon kuuluu päihteitä, on usein ihmissuhdedynamiikaltaan haasteellinen ja puolisot saattavat kokea, että eivät selviydy ilman toisiaan. Yhdessä olemista saatetaan myös perustella rakkaudella ja toiveilla toipumisesta. Joissakin suhteissa yhteistä hyvää elämää voi olla takana jopa useita kymmeniä vuosia, kun päihteiden käyttö on muuttunut ongelmalliseksi vasta myöhemmin, esimerkiksi eläkeiällä.
Erotessaan puolisot tarvitsevat paljon tukea. Vielä eron jälkeenkin päihderiippuvaisten puolisot saattavat huolehtia suhteen toisesta osapuolesta. Pelkkä eroaminen ei siis ratkaise tilannetta, ja päihderiippuvaisen puolisolle tulisikin tarjota pitkäaikaista eron jälkeistä tukea. Tiedetään, että puolisot altistuvat muita läheisryhmiä helpommin väkivallalle. Sen vuoksi ammattilaisen tulee päihderiippuvaisten puolisoita kohdatessaan kysyä myös väkivallasta.
Lue lisää päihde-erityisistä eroista
Eroaminen ei saisi olla edellytys päihderiippuvaisen läheiselle tarjotulle tuelle. Jokaisella läheisellä on oma eropolkunsa kuljettavanaan.
Jos päihderiippuvaisen puoliso ei halua erota, hän jää helposti yksin ja ilman tukea. Huolimatta päätöksestään pysyä parisuhteessa päihderiippuvaisen ihmisen kanssa, voi puoliso silti kokea suurta kuormitusta.
Sisaret, isovanhemmat, tädit ja sedät sekä muut sukulaiset voivat myös olla päihderiippuvaisten läheisiä. Riippuen siitä, kuinka läheinen ihmissuhde on, myös näissä ihmisryhmissä läheiset kantavat huolta päihderiippuvaisesta ja saattavat itsekin kuormittua läheissuhteen mukanaan tuomilla huolilla.
Sisarukset voivat pelätä päihteitä käyttävää ihmistä, olla huolissaan tai jäädä käyttäjän saaman huomion varjoon. Sisarukset voivat altistua masennus- tai ahdistusoireille, varsinkin jos perheessä ei puhuta päihderiippuvuudesta rakentavalla ja ikään sopivalla tavalla. Sisaret voivat tuntea syyllisyyttä omasta pärjäämisestään esimerkiksi koulussa tai työelämässä.
Isovanhemmat kantavat huolta päihderiippuvaisesta lapsenlapsestaan ja oman lapsensa jaksamisesta. Myös tädit ja sedät joutuvat kokemaan surua läheisen ihmisen päihderiippuvuudesta. Tähän suruun kuuluu huoli päihteitä ongelmallisesti käyttävästä henkilöstä, tämän vanhemmista ja isovanhemmista. Yhden perheenjäsenen päihderiippuvuus koskettaakin useita muita lähipiirissä olevia henkilöitä ja voi aiheuttaa näille selittämätöntä väsymystä tai muita oireita.
Toisinaan on niin, että päihteitä ongelmallisesti käyttävän ihmisen läheinen onkin ystävä. Myös ystävyyssuhteissa voidaan tuntea syvää kiintymystä tai rakkautta. Joskus ihmissuhde ystävään on kestänyt kauan, jopa lapsuudesta asti ja ystävästä on tullut merkityksellinen ja tärkeä ihminen.
Ystävän ongelmallinen päihteiden käyttö voi vaurioittaa arvokasta ihmissuhdetta ja tuoda siihen elementtejä, jotka ystävyyteen ei kuulu, kuten väkivallan uhkaa, kiristämistä tai syyttämistä. Myös ystävyyssuhteen kariutuessa koetaan surua ja pettymystä, ja nämä tunteet voivat kestää pitkään ja saattavat tarvita käsittelemistä samalla tavalla, kuin muistakin ihmissuhteista eroaminen.
Joskus yhden ihmisen ongelmallinen päihteiden käyttö vaikuttaa koko työyhteisön toimivuuteen ja voi viedä koko työyhteisön kriisiin. Työyhteisön jäsenet saattavat ruveta suojelemaan päihderiippuvaista ja paikata hänen työpaikalla tekemiään laiminlyöntejä.
Toisaalta päihderiippuvainen työntekijä saattaa selvinä kausina itse hyvitellä tekemättä jättämisiään esimerkiksi tekemällä paljon ylitöitä. Työyhteisössä saattaa vallita sanomaton vaikenemisen kulttuuri, jossa paheksuntaa ei herätä päihderiippuvaisen ihmisen käytös, vaan se, joka uskaltaa tuoda ongelman esille. Työyhteisön dynamiikka saattaa muuttua henkisesti kuormittavaksi ja työympäristöstä voi tulla epävakaa paikka, jossa kukaan ei voi olla varma, miten yhteiset työt tulevat hoidetuksi. Tällainen tilanne voi rasittaa muita työntekijöitä myös vapaa-ajalla.