Jokaisella on oikeus turvallisuuteen ja koskemattomuuteen. Tämä tarkoittaa turvallista elämää ilman väkivaltaa tai sen uhkaa. Kun itselle tärkeällä ihmisellä on päihderiippuvuus, se voi vaikuttaa omaan turvallisuuteen monin tavoin. Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä ja päihderiippuvuus sekä päihtymys nostavat väkivallan tekojen riskiä huomattavasti.
”Olin 12-vuotias, kun tajusin, että isälläni oli alkoholiongelma. Elettiin 1980-lukua. Tuijotin keittiön ovenraossa hänen isoa nyrkkiään, joka oli kohotettu ja valmiina lyömään. Mietin, että sattuukohan tuo, kun se osuu. Se nyrkki ei osunut minuun, vaan ovenpieleen ja isä mursi rystysensä.”
Päihteiden käyttö, päihtymys ja päihderiippuvuus lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Päihderiippuvuuteen liittyy pakonomainen tarve saada päihteitä, mikä kärjistää ihmisen käyttäytymistä.
Päihderiippuvaisen ihmisen väkivaltaisuuteen liittyy usein moni tekijä: päihde itsessään, riippuvuussairaus, mielenterveyden häiriöt ja tunnetaitojen puute. Väkivaltaisen käytöksen takana on siis monenlaisia syitä. Mikään syy ei kuitenkaan oikeuta väkivaltaa, eikä vastuu väkivallasta ole koskaan väkivallan uhrilla.
Lähisuhdeväkivallasta puhutaan silloin kun väkivallan tekijä on joku läheinen. Väkivaltaa on monenlaista ja siihen liittyy pyrkimys toisen ihmisen hallitsemiseen ja kontrolloimiseen. Suuri osa lähisuhteista päihderiippuvaisen kanssa sisältää henkistä väkivaltaa: syyttelyä, haukkumista ja uhkaamista. Myös muut väkivallan muodot ovat tavallisia.
Väkivallasta tulee osa arkea
Moni läheinen tottuu elämään arkea väkivallan uhan keskellä. Se voi tarkoittaa päihtyneen ihmisen puheluita, joissa uhataan väkivallalla, itsemurhalla tai tavaroiden rikkomisella. Se voi tarkoittaa terävien tavaroiden piilottamista ennen päihderiippuvaisen läheisen vierailua. Parisuhteessa se usein tarkoittaa jatkuvaa tunnelman ja toisen ihmisen päihtymyksen aistimista ja oman toiminnan säätelyä, niin ettei päihderiippuvainen ihminen hermostu.
Väkivalta saattaa jatkua pitkään. Esimerkiksi päihderiippuvaisen aikuisen lapsen käytös on saattanut sisältää väkivaltaa jo nuoresta asti. Vanhemmat ovat voineet tottua päihderiippuvaisen lapsensa uhkailuun, tavaroiden rikkomiseen ja riehumiseen. Vanhemmat saattavat kokea vastuuta lapsensa käyttäytymisestä, jos käyttäytymisessä on ollut haasteita lapsesta asti.
On tärkeää muistaa, että väkivaltaiseen käytökseen vaikuttavat monet asiat. Se, ettei nuori ole saanut riittävää hoitoa vuosien varrella ei ole vanhempien vastuulla. Turvallinen arki kuuluu myös päihderiippuvaisten ihmisten vanhemmille.
Väkivallan muotoja
Fyysinen väkivalta tarkoittaa kaikkea fyysistä koskemattomuutta rikkovaa toimintaa esimerkiksi lyömistä, tönimistä, kuristamista ja estämistä. Fyysisen väkivallan lisäksi lähisuhteisiin liittyy paljon henkistä väkivaltaa kuten manipulointia, rajoittamista, syyllistämistä ja uhkaamista.
Yksi väkivallan muoto on taloudellinen väkivalta. Se voi ilmetä rahojen vaatimisena, omaisuuden myymisenä tai velan ottamisena läheisen nimiin. Seksuaalista väkivaltaa taas on esimerkiksi seksiin painostaminen, suostumuksen ohittaminen ja seksuaalisiin tekoihin pakottaminen. Myös vainoaminen on yksi väkivallan muoto. Usein eri väkivallan muodot lomittuvat ja samaan ihmissuhteeseen voi sisältyä eri aikoina eri väkivallan muotoja.
Muut turvallisuusuhat
Päihderiippuvaisen ihmisen lisäksi väkivallan uhkaa tai turvattomuutta voi herättää hänen tuttavapiirinsä. Päihderiippuvaisen ihmisen velat ja muut ristiriidat voivat aiheuttaa turvallisuusuhkaa myös läheisille.
Mikäli päihteiden käyttöä rahoitetaan rikollisuudella, on tavallista tuntea huolen ja ahdistuksen lisäksi turvattomuutta ja pelkoa. Moni läheinen tuntee turvattomuutta ja pelkoa päihderiippuvaisen ihmisen tuttavapiirin vuoksi. Tuttavapiirin aiheuttamaan turvattomuuden tunteeseen ja väkivallan uhkaan on yhtä lailla tärkeää puuttua hakemalla itselleen apua.
”Kerran kuulin, että poikani on eräässä asunnossa ja kuoleman kielissä. Päätin, että menen asuntoon kuin asuntoon, välittämättä siitä, ketä asunnossa on. Hain poikani turvaan. Ajattelin, että eivät ne kenenkään äitiä ammu.”
Omasta turvallisuudesta huolehtiminen
Itselle tärkeän ihmisen ja hänen lähipiirinsä herättämä uhka voi herättää ristiriitaisia tunteita: kieltämistä, häpeää ja peittelyn halua. Vaikka väkivaltaan liittyisi päihderiippuvuus, on se aina väärin. Tilanteeseen tulee puuttua. Väkivallalla on myös usein tapana raaistua. Läheisen tärkein tehtävä onkin pitää itsensä ja perheensä turvassa väkivallan uhalta ja muulta turvattomuudelta. Keinojen ja ratkaisujen pohtimiseen on saatavilla apua ja konkreettista tukea.
Häpeän tunteet ovat tavallisia ja saattavat vaikeuttaa avun hakemista. Häpeä liittyy koettuun väkivaltaan, itselle tärkeään ihmiseen sekä ulkopuolisten ajatuksiin ja kommentteihin. Jokainen tilanne on yksilöllinen.
Väkivaltaa sisältävästä ihmissuhteesta on kuitenkin usein vaikea irtautua. Ihmissuhteeseen liittyy rakkautta, hoivaa, huolenpitoa ja yhteyden kokemista. Läheisellä on toive päihderiippuvaisen raitistumisesta ja hoitoon pääsystä. Kaikki syyt ovat ymmärrettäviä, eikä niistä tarvitse tuntea huonommuutta.
Väkivalta ei kuulu ihmissuhteeseen
Ihminen saattaa tottua ympärillään olevaan käytökseen: manipulointiin, syyllistämiseen, varastamiseen, tavaroiden rikkomiseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Väkivallan ei kuitenkaan kuulu sisältyä mihinkään ihmissuhteeseen huolimatta siitä millainen sairaus toisella on.
Usein päihderiippuvuuteen liittyy voimakas kieltäminen ja ihminen saattaa perustella käytöstään päihtymyksellä tai sillä, että tarvitsee päihteitä. Se ei kuitenkaan oikeuta väkivaltaan läheistä kohtaan. Jos päihderiippuvainen läheinen on uhkaava tai käytökseltään väkivaltainen, on etäisyyden otto usein tärkeää. Ennen toimintaa on kuitenkin tärkeää pohtia oman toiminnan turvallisuutta yhdessä väkivaltatyön ammattilaisten kanssa.
Oman turvallisuuden vaaliminen voi vaatia esimerkiksi päihdesairaan ihmisen rajaamista, rikosilmoituksia ja osoitteen salaamista. Itselle rakkaan ihmisen rajaaminen voi tuntua erityisen vaikealta, jos kyseessä on oma lapsi.
Rajojen asettaminen
Läheisenä tärkeintä on omasta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen on saatavilla tukea niin viranomaisilta kuin väkivaltatyön palveluista. Ensimmäinen askel onkin hakea apua tilanteeseen esimerkiksi ympärivuorokauden päivystävästä Nollalinjasta tai rikosuhripäivystyksestä.
Väkivallan kohteeksi joutunut läheinen voi rajata tilannetta niin, että on valmis olemaan yhteydessä, kun toinen ei ole päihtynyt tai on valmis ottamaan hoitoa vastaan. Tämä voi tuntua hurjalta. Oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin vaaliminen on kuitenkin tärkeää.
On hyvä tiedostaa, että rajaaminen voi aiheuttaa reaktioita ja väkivallan raaistumista. Jos väkivaltaisesti käyttäytyvällä päihderiippuvaisella ihmisellä on pääsy läheisen kotiin, on hyvä miettiä etukäteen turvallisia toimintamalleja yhdessä väkivaltatyön ammattilaisen kanssa. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi hakeutua turvakotiin väkivaltaisen tilanteen uhatessa.
Avun hakeminen
Väkivallasta ja sen muodoista on tärkeää keskustella vertaisten ja ammattilaisten kanssa. Tilannetta ei tarvitse miettiä yksin, vaan apua on saatavilla ympäri vuorokauden. Lähisuhdeväkivaltatilanteet ovat moninaisia ja kaikki väkivaltatyötä tekevät ymmärtävät tilanteen vaikeuden. Usein väkivaltaisesta ihmissuhteesta irrottautuminen kestää pitkään ja voi vaatia monenlaisia vaiheita.
Läheinen saattaa pelätä, että itselle rakkaan päihderiippuvaisen ihmisen tilanne vaikeutuu oman toiminnan kautta. Oma turvallisuus ja koskemattomuus ovat kuitenkin ensisijaisia. Tämän jälkeen läheinen voi pohtia yhdessä päihdetyön ammattilaisten kanssa keinoja saada apua päihderiippuvaiselle ihmiselle.
Tarvitsetko apua?
Nollalinja tarjoaa apua nimettömästi ja maksuttomasti ympäri vuorokauden.
Lue Nollalinjan sivuilta lisää siitä, mistä tunnistaa väkivallan.