”Olen jo iäkkäämpi leskirouva. Mieheni kuoli 15 vuotta sitten alkoholin käytöstä johtuviin sisäelinten toimintahäiriöihin. Nuorena entinen mieheni oli työteliäs ja ahkera, oikein kunnon ihminen. Hänen alkoholinkäyttönsä lisääntyi, kun ostimme hänen kotitilansa ja aloimme rakentaa uutta omakotitaloa. Siitä seurannut vastuu oli hänelle liikaa.
Mieheni joutui jäämään töistä pois, koska ajoi humalassa ja menetti ajokorttinsa. Hänen työmatkansa oli niin pitkä, ettei hän päässyt työpaikalle ilman autoa. Vähitellen työnteko alkoi tuntua hänestä vastenmieliseltä myös kotona. Rahaa mies kuitenkin käytti runsaskätisesti ja myi metsääkin.
”Minulla ei ollut voimia repiä lapsia kotoaan.”
Asuin miniänä miehen syntymäkodissa, appivanhempani asuivat talon toisessa päässä. Meillä oli kaksi ihanaa poikaa, joiden takia päätin jaksaa. Anoppi hoiti lapsiamme, kun kävin kodin ulkopuolella töissä. Minulla ei ollut voimia repiä lapsia kotoaan, koska muutoin elämässämme oli kaikki hyvin. Epäilin myös, että jos olisin eronnut, mieheni olisi alkanut vainoamaan minua.
Hoidin navettatyöt, oman työni sekä yhteisen kodin yksin. Kymmenen vuotta juotuaan mies sairastui diabetekseen ja hänelle tuli monta muutakin vaivaa. Mies oli raihnainen ja sairas, mutta jatkoi silti juomista, lähes päivittäin. Kuolema korjasi hänet 13 vuotta myöhemmin. Oli aikoja, kun hän yritti hakea apua, mutta hän ei pystynyt lopettamaan juomistaan
”Nyt vanhin poikani seuraa isänsä jalanjälkiä.”
Nyt vanhin poikani seuraa isänsä jalanjälkiä. Hän menetti ajokortin humalassa ajamisen takia, työt jäivät ja tyttöystävä lähti juomisen takia. Eron jälkeen poikani alamäki on vain kiihtynyt. Hänellä on velkaa ja pikavippejä monta tuhatta euroa. Poikani käy A-klinikalla, mutta ei ole pystynyt lopettamaan juomistaan. Välillä poika on yrittänyt käydä töissä, mutta ei ole alkoholismin takia onnistunut pitämään työpaikkaansa. Asunnottomana poikani oleskelee uuden naisystävänsä luona. Heillä on kovia riitoja ja poikani pieksee naisystäväänsä. Välillä vien heille ruokaa ja tupakkaa.
Suren, koska poikani olisi niin mukava ilman alkoholia. Tunnen itseni välillä hyvin väsyneeksi.
”Olen saanut tukea harvoilta ja valituilta ystäviltä.”
Asiat, jotka ovat minua auttaneet alkoholistimiehen puolisona ja alkoholistipojan äitinä, ovat olleet työ, työ ja vielä kerran työ. Nuorempana auttoivat kodin ulkopuolella olevat työt sekä kotona navetta-, puutarha- ja kotityöt. Lisäksi olen saanut tukea harvoilta ja valituilta ystäviltä, joille olen voinut kertoa kaikesta. Nyt eläkkeellä ei enää samoja töitä ole, mutta jaksamista ovat tukeneet miesystävä, käsityöt, leipominen, ruoanlaitto ja ristisanatehtävät.”