”Aikuisen lapseni päihteidenkäyttö vaikuttaa koko perheemme arkeen. Kaikki alkoi siitä, kun perheemme vanhin lapsi sai 13-vuotiaana alkoholimyrkytyksen. Siitä lähtien tilanne on mennyt vain pahemmaksi. Pikkuhiljaa mukaan on tullut lisää muita päihteitä, kuten kannabis. Sekakäyttöä on jatkunut nyt jo monta vuotta.
Perheessämme on tämän nuoren lisäksi kaksi pienempää sisarusta. Nuoren aggressiivinen käytös aiheuttaa muissa perheenjäsenissä pelkoa. Jatkuva huoli on joka päivä läsnä. Päihdesairaus on koko perheen sairaus: se imee mukanaan kaikkien voimavarat.
”Läheisiä ei pitäisi tuomita”
Alkuun syytin itseäni. Pohdin, että jos olisin tehnyt jotakin toisin, olisinko saanut pelastettua lapseni päihteiltä. Nyt tiedän, että vaikka olisin toiminut eri tavalla, olisi silti voinut käydä näin.
Päihteet tuovat elämään mukanaan suuren vihan ja katkeruuden. Joka päivä tunnen menettämisen pelkoa. Jokaisena päivänä on kuolemanpelko läsnä. Ja niin kauan kuin läheinen käyttää päihteitä, ei pelko tule poistumaan. Pelon vuoksi myös päihteidenkäyttäjän läheiset tarvitsevat tukea.
Läheiset tarvitsevat tukea myös silloin, kun lähdetään hakemaan päihteidenkäyttäjälle apua. Läheisiä ei saisi tuomita, vaan kaikki ihmiset tulisi kohdata tasa-arvoisesti. Toivoisin, että läheiset huomioitaisiin myös päihteidenkäyttäjän hoitosuunnitelmaa laadittaessa.
On ihmisiä, jotka tuomitsevat päihteidenkäyttäjät ja heidän läheisensä. Ihmiset ajattelevat, ettet ole ollut tarpeeksi hyvä vanhempi. Tai he pitävät sisaruksia samanlaisina kuin päihteitä käyttävää siskoa tai veljeä.
Vaikka vanhempi olisi toiminut lapsensa kanssa oikein, se ei aina riitä pitämään lasta erossa päihteistä. Lapsi voi hakeutua päihteidenkäyttäjien seuraan. Yksikin kerta voi olla se kohtalokas ja silloin lapsi on koukussa.
”Suuri apu on ystävät ja ymmärtäväiset läheiset”
Läheisenä olen saanut eniten tukea erilaisista vertaisryhmistä. Vertaistukiryhmiä löytyy eri kaupungeista, ja lisäksi keskusteluapua saa seurakunnalta. Sisaruksille tulisi olla omia vertaistukiryhmiä, sillä usein juuri sisarukset jäävät ilman minkäänlaista apua ja tukea.
Suuri apu ovat myös ystävät ja ymmärtäväiset läheiset. Itseäni ovat auttaneet parhaiten kumppani ja läheiset ystävät, sekä vertaistukiryhmä, joka on tarkoitettu päihteidenkäyttäjien läheisille.
Luonto ja liikunta antavat minulle voimaa. Luonnossa rauhoittuminen antaa energiaa. Asiat täytyy myös jollain tapaa käydä itsensä kanssa läpi ja sisäistää ne, koska vasta silloin ihminen pystyy jatkamaan elämässään eteenpäin. ”