tummat pilvet meren yllä, takana pilkottaa aurinko

Läheisen tunteet

Ihmiselämään ja ihmissuhteisiin kuuluu monenlaisia tunteita. Tunteet vaihtelevat kuin säätilat, emmekä aina edes kiinnitä huomiota siihen, mitä tunnemme. Kuten muutkin mielenterveyden häiriöt, päihteiden ongelmallinen käyttö vaikuttaa tunteiden ilmaisuun, kokemiseen sekä ihmisen käytökseen.

Päihdesairaus aiheuttaa kyvyttömyyttä ilmaista omia tunteitaan rakentavasti. Sen vuoksi käyttäjä saattaa vetäytyä, ajautua ristiriitoihin läheistensä kanssa tai ylittää heidän henkilökohtaiset rajansa. Riippuvaiselle päihteiden käyttäminen korvaa muut tavat kohdata ja käsitellä tunteita.

Päihderiippuvuus ja päihteidenkäyttäjän käytös vaikuttavat luonnollisesti myös läheisen kokemiin tunteisiin.

Päihteidenkäyttö luo syyllisyyttä ja häpeää

Tunteet ovat osa ihmisyyttä. Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa, ja jokainen ihminen kokee kielteisinä pidettyjä tunteita ja epämiellyttäviä ajatuksia. Kun ihminen ymmärtää omia tunteitaan, hänellä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tekemiinsä valintoihin. Tunteet auttavat ihmistä tarkastelemaan omia tarpeitaan ja määrittelemään rajojaan.

Päihteidenkäyttö herättää usein syyllisyyttä ja häpeää, jota tuntevat niin käyttäjä itse kuin myös hänen läheisensä. Joskus näiden kahden tunteen erottaminen voi olla vaikeaa. Usein määritellään, että syyllisyys syntyy jostain, mitä ihminen on tehnyt ja häpeä siitä, että tuntee itsensä vääränlaiseksi muiden silmissä.

Päihderiippuvuuden vuoksi ihminen voi tuntea häpeää tai syyllisyyttä jostain, mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Läheisen syyllisyys ja häpeä syntyvät usein suhteessa päihderiippuvaiseen. Läheinen voi tuntea syyllisyyttä siitä, ettei ole huomannut toisen ihmisen riippuvuuden syntyä tai voinut vaikuttaa siihen. Syyllisyys onkin tavallinen tunne, vaikka syyt päihderiippuvuuteen eivät ole läheisessä. Läheinen voi tuntea syyllisyyttä myös silloin kun asettaa omat tarpeensa käyttäjän toiveiden edelle. Syyllisyys ja häpeä eivät kuitenkaan vie eteenpäin, vaan niistä olisi hyvä pikkuhiljaa päästää irti.

”Olen ollut jatkuvasti huolissani ja ahdistunut. En osaa oikein itkeä, vaan suru ja tuska purkautuvat raivokohtauksina. Olen kokenut raskaita syyllisyyden tunteita, häpeää ja pettymystä siitä, että omat lapseni ovat tuhonneet elämänsä.”

Tunteet kuormittavat

Useat kielteisiksi koetut tunteet voivat tuntua lamaantumisena, mutta myös levottomuutena tai kiihtymisenä. Ruokahalu voi hävitä ja keskittyminen vaikeutua. Joskus kielteiset tunteet lisäävät mielitekoja. Ikävät tunteet voivat tuntua fyysisinä oireina, kuten epämääräisinä rintakipuina, hengenahdistuksena, huimauksena, päänsärkynä, vatsavaivoina tai niskakipuina.

Pitkään kestävät vahvat tunteet aiheuttavat kuormittumista ja heikentävät stressinsäätelykykyä. Päihderiippuvaisen rinnalla eläneet läheiset saattavat kuvailla, että pienetkin stressinaiheuttajat, joista on ennen selvinnyt ilman suurempia ongelmia, saattavat yllättäen viedä kaikki voimavarat. Läheisestä saattaakin tuntua kuin kehon hermostopääkeskus olisi lopullisesti vioittunut.

Uupumuksen ei kuitenkaan tarvitse olla pysyvää, sillä apua on saatavilla. Tuen ja harjoittelun avulla moni läheinen pystyy vahvistamaan omia stressinhallintataitojaan ja vahvistamaan mielensä hyvinvointia.

Mies istuu kivellä ongella
Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa. Vaikka määrittelemme tunteita myönteisiksi tai kielteisiksi, myös kielteisiä tunteita tarvitaan.

Ulkopuolisuutta ja surua

Läheinen elää usein erilaisten tunteiden ristiaallokossa. Yksi tavallisimmista tunteista on häpeä. Häpeä voi johtua päihteitä ongelmallisen käyttävän ihmisen käytöksestä tai siitä, että omassa perheessä on haasteita päihteiden kanssa. Läheinen voi kokea voimakasta yksinäisyyttä ja erillisyyttä suhteessa muihin ihmisiin. On tavallista myös tuntea pelkoa siitä, että muut tuomitsevat päihderiippuvaisen ja hänen läheisensä.

Läheinen voi syyttää itseään ja miettiä, onko itse aiheuttanut toisen ihmisen ongelmallisen päihteidenkäytön. Ulkopuolisuuden tunne voi aiheuttaa surua ja saada läheisen eristäytymään kotiinsa. Ajatus omasta kelpaamattomuudesta voi taas nostaa pintaa häpeää.

Kuormittavassa tilanteessa eläessään läheinen voi tuntea itsensä alakuloiseksi – ikään kuin suru olisi muuttanut mieleen asumaan pysyvästi. Kaikki muut ihmiset saattavat näyttää onnellisilta ja huolettomilta silloin, kun suru istuu omalla olkapäällä.

Joskus tunne lyö kuin aalto – voimakkaasti ja yllättäen. Tunteen hyökyessä päälle läheinen saattaa menettää kykynsä  hallita tilannetta. Esimerkiksi suuttuessaan ihminen ei välttämättä kykene rakentavaan keskusteluun, vaan tilanne suistuu huutoon ja haukkumiseen.

Hallinnan tunteen menettäminen on normaalia ja sitä tapahtuu kaikille. On tavallista, että kuormittuneen ja uupuneen ihmisen tunnereaktiot ovat voimakkaita. Tästä huolimatta läheinen voi kokea syyllisyyttä, jos tunne pääsee ottamaan vallan käytöksestä. Joskus oman uupumisen huomaa vasta, kun oma tunnereaktio yllättää. Voimakkaat tunnereaktiot ovat merkki siitä, että on aika pysähtyä kuuntelemaan omia tarpeita, tunteita ja jaksamista.

Voimakkaat tunteet ja pitkittynyt stressaava tilanne voivat johtaa uupumiseen. Omien tunteiden lisäksi päihderiippuvaisen ihmisen ahdistus voi tarttua hänen läheisiinsä. Vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen rinnalla myös myötätuntouupumus saattaa iskeä. Päihderiippuvaisten ihmisten läheiset ovatkin usein vastaanottavaisia muiden tunteille, mutta jäävät itse ilman kannattelua ja myötätuntoa. Läheiset tarvitsevat tilanteeseensa tukea, jotta he pääsevät purkamaan tunteitaan turvallisesti ja saavat olla vuorostaan kannateltuina.

Onnea vastoinkäymisistä huolimatta

Ihminen jaksaa paremmin, kun elämässä on vaikeuksien lisäksi hyviä asioita. Onnellisuus lisää terveyttä. Onnellisuus ei ole ohimenevä tunne vaan pysyvämpi mielentila. Onnellisuuteen liittyviä tunteita taas ovat onni ja ilo. Onnellisuus on positiivisten tunteiden perusta, jolle onni ja ilokin rakentuvat. Se on hyvinvointia, jota onni ja ilo vahvistavat.

Elämää kohtaava vakava kriisi voi horjuttaa onnellisuuden perustuksia. Rakkaan ihmisen päihteidenkäytön muuttuessa ongelmaksi läheisestä voi tuntua, ettei voi koskaan enää olla täysin onnellinen.

Onnellisuutta voi kehittää elämän vastoinkäymisistä huolimatta. Myötätunto ja etenkin itsemyötätunto auttavat onnellisuuden vahvistamisessa. Yksikään ihminen ei ole täydellinen, joten omien virheiden sijaan kannattakin keskittyä hyviin piirteisiin itsessään ja luopua itsensä syyttämisestä.

Yhteenkuuluvuus lisää onnellisuutta. Päihderiippuvaisten ihmisten läheiset voivat löytää yhteenkuuluvuutta esimerkiksi vertaistukiryhmistä.

Sisäisen rauhan löytämisessä auttaa asioiden hyväksyminen: et voi vaikuttaa kaikkeen, etkä kontrolloida päihteitä käyttävän läheisesi valintoja. Hyvinvointia ja onnellisuutta tukevat myös itselle tärkeät harrastukset, kuten liikunta.

Onnellisuus ei tarkoita sitä, ettei elämässä olisi vaikeampiakin tunteita: surua, pelkoa ja huolta. Onnellisuus liittyy myös toiveikkuuteen: toivoon siitä, että elämässä ja tulevaisuudessa on hyvää.

Jokaisen ihmisen elämä on ainutlaatuinen ja itsessään arvokas, myös päihderiippuvaisen ihmisen läheisen elämä. Omasta onnellisuudestaan on lupa pitää huolta.

 

Lähteet:
Ringbom, Heli & Sari Jurvansuu, 2019. Rakkautta, vihaa, pelkoa ja toivoa – mielenterveys- ja päihdeomaisten tunteet läheistään kohtaan. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 7/2019. A-klinikkasäätiö, Helsinki.

Läheisen kokemat tunteet

Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa. Tunteet eivät itsessään ole kielteisiä tai myönteisiä, usein kuitenkin määrittelemme ne hyviksi tai huonoiksi niiden miellyttävyyden kautta. Tutustu seuraavaksi yleisimpiin läheisten läpikäymiin tunteisiin alla.